Olen menettämässä otteen töistä.
Ei vaan kiinnosta enää yhtään ratkoa kenenkään toisen aiheuttamia pulmia ja härdellejä. Yritän esittää tehokasta, vaikka en teekään mitään. Tällä viikolla en ole saanut kerrassaan mitään aikaiseksi, mutta vielä en ole jäänyt tästä kiinni.
Päivällä on hyvää aikaa netitellä kaikkea mieleenjuolahtavaa, sohvista kestovaippoihin ja nurmikkomyrkyistä äitiysblogeihin.

Asiaa ei tietysti yhtään auta se, että firmassa on tiedossa organisaatiomuutoksia. En tiedä miten minua siellä viskellään, koska olen jäämässä strategisella hetkellä pois. Työpäiviäkin on jäljellä enää vain viitisenkymmentä. Enpä voi valittaa.