Minulle kuuluu pelkkää hyvää, tässä taas onnistumisia yksi toisensa jälkeen:

• vauva on aurinkoinen, hymyilee ja juttelee
• imetys sujuu kuin tanssi ja vauva kasvaa
• allergioista ei ole näkyvissä pienintäkään merkkiä
  
• kestovaippailu on juuri niin kivaa kuin kuvittelinkin sen olevan
• pyykinpesu ei kyllästytä (kaksi koneellista viikossa vaippojen takia ei tunnu yhtään missään -ja nehän on ne kivoimmat koneelliset)
• ristiäiset on pidetty ja ne olivat juuri niin ihanat kuin toivoinkin
• ristiäisten jäljiltä koti on siisti ja ihana
  
• olen saanut tehtyä roppakaupalla käsitöitä, niitä esittelen toisaalla
  
• symbioosi vauvan kanssa on rikottu, mieskin mahtuu taas lähelle
• olen päässyt jo kauppaan, parturiin ja hierojalle, muualle en ole vielä halunnutkaan

Onnistumisia olen toivonut ja nyt niitä ropisee joka suunnasta. Nautin tästä pysähtyneestä onnen tunteesta, siitä lämmöstä mikä seisahtuu sydämeen kun katson lapsiani, perhettäni. Välillä on vaikea uskoa että siitä suosta missä rämmin kaksi vuotta sitten on voinut päästä näin ylös.

Onnistuminen on ilo.